Matka Banská Bystricaan

Nyt alkaa kiire vihdoin helpottaa ja ehdin tulla taas kertomaan kuulumisiani. Sitten viime postauksen on taas tapahtunut vaikka mitä, mutta kerron nyt ensimmäisestä reissustani, jotten vallan kaikkea unohda. Tärkeimmät tämänhetkiset kuulumiset voisin kuitenkin nopeasti mainita: olen vihdoin saanut matkalaukkuni, sain Suomesta jo toisen vierailijan <3, tein reissun Wieniin ja eilen aloitin ensimmäisen varsinaisen kurssini yliopistolla! Sitten reissurapoon...

Olin siis ensimmäisellä viikolla vierailemassa tutorini Lucian kotona Banská Bystritcassa. Kaupunki on todella kaunis, vuorten ympäröimä pikku paikka. Korkealta Kellotornista katsottuna se näyttää satukaupungilta vanhoine taloineen ja vuorimaisemineen. Melkein voisi kuvitella hobittien asuvan jossain lähistöllä :)! Vierailuni aikaan Banská Bystricassa oli perinteiset markkinat (jarmok), joilla oli tarjolla slovakialaista ruokaa ja juomaa, käsitöitä sekä musiikkiesityksiä. Perinteisintä ostettavaa markkinoilla ovat kauniisti koristellut pikkuleivät, nuori "sadonkorjuuviini"(burciak) ja käsintehdyt puukauhat. Aiemmin tapana oli, että nuoret pojat ostaviat puukauhan ja läpsäyttivät sillä tyttöjä pepulle. Nykyisin läpsäyttely on harvinaisempaa ja sitä harrastavat lähinnä pikkupojat, mutta pääsinpä näkemään tämän jekun pari kertaa;).

Markkinoilla oli todella paljon erilaisia käsitöitä: vaatteita, kenkiä, koruja, astioita, koriste-esineitä, nahasta tehtjyä lompakkoja ja vöitä jne... Hinnat olivat todella edullisia Suomeen verrattuna. Ostin markkoinoilta juhlamekon (15€), hopealangasta tehdyn sormuksen (5€), nahasta tedyn omenanmuotoisen kukkaron (15€) ja jämäkankaista ommellun laukun (15€). Lisäksi maistelin paikallista Urpiner-olutta (tummana), medovínaa (hunajaviiniä), lihavartaita valkosipulisten perunalettujen kera, erilaisia makeisia sekä tietenkin burciak-viiniä. Ruoka oli hyvää - ja tietenkin rasvaista. Punainen burciak maistui myös hyvältä, hieman happamalta marjamehulta, mutta oli varsin tiukkaa tavaraa. Varokaa siis, jos innostutte joskus maistamaan! Medovína on hyvin samanmakuista kuin suomalainen vaaleaglögi ja sitä tarjoillaankin usein kuumana juomana joulumarkkinoiden aikaan. Se maistui hyvältä kylmänä, joten taidan sitten lähempänä joulua myös lämmitettyä versiota.

Medovína (hunajaviini)

Käsinmaalattuja saviastioita

Upeasti koristeltuja perinteisiä pikkuleipiä 

Slovakialaisia makeisia

Vartaat valmistumassa

Kana-makkaravarras ja valkosipuliset perunaletut

Perinteistä juomaa: vasemmalla Kofola ja oikealla Banská Bystrican oma Urpiner-olut

 Puuastian valmistus meneillään

 Mustalaismusiikkia

Huikaisevan värikkäitä leivonnaisia (ja muutama ampiainen)

 Näkymiä Kellotornista

 

Ahoj!!

Täällä taas! Kaksi viikkoa on mennyt aivan uskomattoman nopeasti, koska minulla on jatkuvasti ohjelmaa. Päivisin olen kielikurssilla ja iltaisin muissa Erasmus-riennoissa. Käytännössä olen käynyt siis asuntolalla vain nukkumassa enkä ole missään välissä ehtinyt kirjoittaa tänne - ja vaikka olisi ollut aikaa, en olisi luultavasti jaksanut. Sitä paitsi viime viikolla ilmaantui vielä isäohjelmaa, kun sain yllätysvieraan Jyväskylästä kolmeksi päiväksi <3. Olen koko ajan aika väsynyt kaikesta touhottamisesta ja vieraiden kielten puhumisesta (ja liian vähäisistä yöunista - kiitos meluisten, jokailtaisten asuntolabileiden). Tässä siis vain pikakelauksella sanaa ja kuvaa.

Tiivistettynä olen tehnyt ainakin seuraavanlaisia asioita:
1) tutustunut vanhaan kaupunkiin ja Bratislavan linnaan
2) käynyt tutorini kotona ja perinteisillä markkinoilla Banská Bystricassa
3) yrittänyt selvittää opintojeni sisältöä ja alkamisajankohtaa
4) tutustunut slovakialaisiin perinneruokiin (ja vähän -juomiinkin)
5) käynyt teatterissa katsomassa (tsekinkielistä) musiikki- ja tanssiesitystä
6) selvinnyt barathonista (baari marathonista)
7) käynyt tutustumassa Modran keramiikkatehtaaseen ja Pezinokin Punaisen kiven -linnaan
8) saanut viimein selville, missä kadonnut matkalaukkuni on! (Wienin lentoasemalla)

Lisäksi voisin mainita puhuneeni melko paljon slovakkia - muista kielistä puhumattakaan! Aiemmista slovakin kursseistani on ollut paljon hyötyä ja asiat alkavat hiljalleen muistua mieleen. Varsinkin kaupassa asiointi luonnistuu jo hyvin slovakiksi. Olen hankkinut myös slovakki-suomi fraasisanakirjan, joka on ahkerassa käytössä ja kulkee mukanani kaikkialle. Jotkut vaihtarikaverit näyttävät pitävän minua jonkinlaisena tutorina ja tulevat jatkuvasti kysymään apua kaupassa, yliopiston ruokalassa, baarissa jne. Olen tyytyväinen, koska opin samalla itse jatkuvasti lisää :D! Intensiivikielikurssin jälkeen olen menossa Studia Academica Slovakan järjestämälle A2 tason kielikurssille, jonka jälkeen minun pitäisi kaiketi osata ja melko hyvin slovakkia. Sehän nähdään sitten syksymmällä...

Alla lyhyt kuvakooste Bratislavan vanhasta kaupungista ja yliopiston liepeiltä:

Stará radnica (Vanha raatihuone)                    

Bratislavský hrad (Bratislavan linna)

Nový most (Uusi silta)

Slovenské národné divadlo, historiská budova (Kansallisteatteri, vanha rakennus)

  

Namestié Lúdovita Štúra (Lúdovit Štúrin aukio)

Univerzita Komenského (Comenius yliopisto)

Lähiaikoina on luvassa tarkempaa raporttia Banská Bystricasta ja Modrasta/Pezinokista sekä käytönnän tietoa asioiden hoitamisesta ja sujumisesta täällä päin maailmaa. Pysykää siis kanavalla!

Helteinen Bratislava

Lensin tänään (4.9.2011) Helsingistä Wieniin tarkoituksenani jatkaa matkaa bussilla Bratislavaan. Wienissä minua odotti kuitenkin "pieni" yllätys: toinen matkalaukuistani ei saapunut perille. Yli puolen tunnin odottelun jälkeen menin tekemään katoamisilmoituksen Finnairin tiskille, jossa virkailija otti laukkuni tiedot ja tuntomerkit ylös. Hän lupasi soittaa minulle heti, kun laukku löytyy, jotta se voidaan lähettää minulle määränpäähän. Reippaasti "kaikkeen varautuneena" en tästä kovin hätkähtänyt, vaikka laukussa olivatkin kaikki vaihtovaatteeni ja pesuvälineeni ja laukun kohtalo jäi mysteeriksi. Kaikesta huolimatta jatkoin siis matkaani samantien bussilla Bratislavaan. (Saksan kielen taidollekin tuli heti tilausta, sillä slovakialainen bussikuski osasi slovakin lisäksi vain saksaa!)

Perillä Bratislavassa Erasmus-tutorini Lucia oli asemalla vastassa nimikyltin kanssa ja otti minut lämpimästi vastaan. Ensitöikseen hän pyysi minua viikonlopuksi kotipaikkaansa Banská Bystritcaan. Siellä järjestetään perinteiset markkinat, joilla myydään perinteistä slovakialaista ruokaa, juomaa, käsitöitä jne. Suostuin tietysti heti kättelyssä!  Lucia oli myös eilen varmistanut, että voisin majoittua asuntolaan jo tänään, vaikka virallisten tietojen mukaan sen ei olisi pitänyt olla missään tapauksessa mahdollista - ensikosketus hyvä veli -järjestelmään siis. Lucian mukaan virkailijat eivät kuulemma halua, että moni ihminen tulisi rekisteröitymään viikonloppuna  ja sanovat siksi, että rekisteröityminen onnistuu ainoastaan viikolla. Paikan päällä minulle selvisi, etteivät virkailijat osanneet puhua käytännössä sanaakaan englantia, joten onneksi Lucia oli auttamassa ja tulkkaamassa. Herätin sitä paitsi hieman hämmennystä toisessa virkailijassa: hänelle ei ollut oikein selvää mahtaako sukunimeni olla Tuuli vai Kulonen. Myöhemmin Lucia paljasti virkailijan sanoneen, ettei tämä ollut koskaan tavannut suomalaista - siitä kaiketi meni vähän pasmat sekaisin.

Asuntola ei ollut varsinaisesti positiivinen yllätys, mutta ei pettymyskään: olin odottanutkin jotakin melko nuhjuista. Asun huoneessa kahden muun tytön kanssa, jotka ei eivät ole vielä saapuneet enkä tiedä vielä ovatko he slovakialaisia vai vaihtareita. Huone menettelee ja kaikki vähät huonekalut ovat käyttökelpoisia, mutta vain yhden kaapin lukko toimii. Tutorini kertoi, että huoneen ovi pitää muistaa laittaa aina lukkoon, koska varkaudet ovat täällä aika yleisiä. Onneksi olin täällä ensimmäisenä, niin sain itselleni lukollisen kaapin!  Huone on väritykseltään melko harmaa ja lattia vaikuttaa sen verran likaiselta, etten viitsi siinä paljain jaloin tai edes sukkasiltaan kävellä. Kävinkin ensitöikseni Ikeassa hankkimassa petivaatteet ja värikkään huovan sekä tyynyn (kuten alemmista kuvista näkyy) saadakseni edes vähän väriä elämään. Suihku sentään toimii moitteetomasti ja lämmintä vettä riittää kaikille. Jaan muuten kylpyhuoneen kämppiksien lisäksi kolmen muun solun eli yhdeksän muun tytön kanssa. Saa nähdä millaisia aamuista tulee jatkossa, kun kahdellatoista tytöllä on vain yksi vessa ja suihku käytettävissä...

Ostosten jälkeen kävimme Lucian kanssa syömässä japanilaisessa sushiravintolassa, Kikakussa, lohi-avokadomakeja. Ruoka maistui taivaalliselta ja maksoi Zlatý Bažantin (oluen) kera vain 7,90€! Hyvä lopetus raskaalle päivälle, sanoisin. Taidan piipahtaa Kikakussa vielä kerran jos toisenkin tämän reissun aikana.